Monday, November 06, 2006

Fanni (Antimos Miss Marple) 26.10.1999 - 6.11.2006


Hyvää matkaa, hyvää matkaa, kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa , hyvää matkaa, sinua paljon rakastin



Tuli päivä marraskuun , jolloin satoi lumi ylle puun.
Hetken vielä taisteli fanni elämästä, ennen kun matkasi rajan yli tästä.

Fanni rakas, emme ystävää ihanaa saa takas.
Elämäämme iloa ja kauneutta toit, ystävien joukon suureksi loit.
Ikävää ja surua , kaipaan niin mummin murua!

Kiitos elämästäsi kauniista!

kaivaten Anu

( viesti Fannin kasvattajalta)














Fanni taistelu kuolemaa vastaan on päättyny.Vanuliini on siirtyny enkelijööttien haukkukuoroon.
Kiitos kaikille !

7 comments:

Anonymous said...

Otan osaa suruunne. Silti ehkä parempi näin?
Jaksua kaikille.
Outi + göötit Jonni & Bella Joensuusta

Anonymous said...

Otan osaa ja toivotan kaikille taustajoukoille voimia!

Tarja ja Handskes-göötit

Anonymous said...

Kyynel tuli silmään. Näinkö se sitten kuitenkin päättyi. Otamme osaa suruunne...siellä Fanni nyt kertoo kuulumisia Nöhtälle.

NinaOonaHymyHemmo

Anonymous said...

Fannia kovasti kaivaten, hyvää matkaa toivottaen:

Sanna, Jani, Niilo, Unto, Osmo, Maatuska, Unelma ja Seppo

Olemme kaikki niin pahoillamme :(! Jaksamista ja tsemppiä!

Anonymous said...

Osanottomme suureen suruunne...

Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku, sitä enää kuule en.

Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.
Ja ne repaleiset takin vuoret,
kaikki ne revityt lelut, puun kuoret...

Vaan jokainen karva, tahra tai parsittu paita,
Jokainen on yksi kaunis muisto,
hetki täynnä elämää,
niitä muistellen en koskaan yksin jää.

Anonymous said...

Sain viestisi ja tuli niin ontto olo, ei oikein löydy sanoja...

Fannille hyvää matkaa sinne jonnekin, olit aikamoinen persoona!

Petriina muistathan että me tapaamme kaikki rakkaimpamme,
myös ne karvaiset ystävämme,
jossain,
joskus,
toisessa ajassa ja paikassa kuin tämä maailma...

Osanottoni.
Marsis ja Pikkukoira Wilma

Anonymous said...

Voimia Fannin menetyksen johdosta!

Hän taisteli, mutta ei jaksanut.
Nyt hän juoksee Nöhtän ja Muskan kanssa pilvien reunalla