Kulunut vuosi on tuonut raparperilään paljon iloa ja paljon surua ja mikä parasta eniten semmosta tasasta mukavaa. Hilda tuli alkuvuodesta ja täytti meijän toiveen ja joulukuussa sitten Hildan Pertti-mummi, Raparperin kantaäiti siirtyi katselemaan meitä pilvenreunalta.

Välissä sitten monet näyttelyriemut ja pettymyksetkin ja monet eläinlääkärikäynnit ja kauhunhetket helpotuksenhuokasut. ja tosi monet moporallit ja kukakiipeilyt.

Ensivuodelta toivotaan hartaasti ainakin yhtä mopopentukasaa ja Kävyn tekemää ihanaa pikkulikkaa laumanjatkoksi.

Onnellista Uutta Vuotta Kaikille!

huhuh..mein lumperilla taitaa olla useempi henki takataskussa niin täpärä oli tilanne tänään..


ripa perkas loppuja kinkkuja ja heitteli pienii palasiii samalla koirille. sit yks kaks huomattiin et pluumu makaa kaiken keskellä tajuttomana. äitirapsku koitti kurkkuu eikä mitää tuntunu ja ravistin vähä ja koitin uudestaa ni siel oli palanen kinkkua juuttunnu kiinni. sai sen kaivettua sielt pois ja puhals plummulle sieraimii vähä ilmaa ja ravisteli. se luojan kiitos tuli tajuihinsa ja pyöri vaa hetken vasemmalle ku oli nii sekasi.

Nyt se kävi haukkaa happea ja on jo taas oma ittensä. Makaa kävyn turvallises kainalossa..

Raparperilän aatto sujui mukavissa merkeissä kinkunsulatusriehoissa jo ennen kinkun syöntiä.





aattoillan jännistys huipentui lahjojen avaamiseen





..ja sitten vaa syötiin lahjaluita ja herkuteltiin ja röyhdittiin ja piereskeltiin...

Raparperilässä joulutohinat täydessä käynnissä.
Mopot suorittaa porkkanalaatikon laaduntarkkailua ja sanovat että lisää vaa voita ja kermaa ..

Äitiraparperin mami eli mommoraparperi sit kai vissiiin muutti tohon naapuriin ja nyt on sitte lenkillä ja kukakiipeemässä aika iso porukkaa ku Eikka ja Amanda sekä päivähoito- Elsa huiskuttelee mukana.

No huh..hyvät oli synttärikahinat ku Kilo tuli Hilu-suiskon kaa juhlimaa. Mopoonnittelijoitakin piisas . Väli riehuttii ja välil keskityttii tutkimaa Kävyn finniä ;)

Vuosi sitten täytty suuri haave kun Calawanarilassa synty Raparperilän ekat lapsenlapset.

Onnea Hilda oma pöhköpää ja sisarukset Cindy, Kilo, Veeti, Calle ,Onni ja Caro!

Pertti-mummun tuhkauurna tuli tänään kotiin.
Pidetään sitä nyt hetki tos muistopöydällä kunnes ollaan valmiit sirottelemaan tuhkat tonne mein omalle eläinten hautausmaalle.
Ikävä on tällä hetkellä aika kova ja nään Hildan silmissä aina välilä häivähdyksen Pertistä.

Lumperin toipuminen on lähteny sanamukasesti valtavalla loikalla etenemään.

Ei tiijä ulkoiluttasko sitä hinassa vai ilman kun potilas pomppii niin kauheesti että saa pelätä et suolet tulee ulos.

Ruokaa pyydettiin jo kolmelta yöllä ku herätiin pöppyrästä ja saparo vaan heiluu vinhasti.
Kissanruoka on ollu meil perinteinen toipilasruoka niinpä raejuuston murut syljeskeltii seasta seinille ;)

Pluumu on ollu tänään leikkauksessa jossa siltä on poistettu kohtu ja nielusta poistettu pehmytkitalakea sekä nielurisat. Leikkaus suju onnistuneesti .

Nyt Plude toipuilee rauhassa kotona lämpöpullon lämmössä ja hyvän hoitohenkilökunnan valvonnassa.

Terveisiä ja paranemisia myös toiselle leikkauspotilaalle Eetulle jolta leikattiin sunnutaina katkennut ristiside polvesta.

Elämä jatkuu raparperilässä vaikka oudolta tuntuu elo ilman perttimummua.

Koirat ei onneks reagoi ollenkaan vaan iha täys vauhti on päällä.

Riinan jaksamisesta olikin suurin huoli mutta Riina taitaa kan tietää et Pertti-äidin on nyt hyvä olla...tyytyväiseltä vaikuttaa onneks.

Pertti-mummun tähti syttyi tänään taivaalle...

Juhlallista on saattaa matkaa noin arvokas ja hieno koiramummu.

Pertin viimenen päivä oli ollu mukava. Mä olin synnyttämässä kaverin koiravauvoja mutta Pepa oli ollu reippaana täällä omiensa kanssa kukakiipeillen ja herkutellen.

Kun mä tulin kotiin pertin käytös muuttu. Se katto anovasti silmiin sen koko toinen puoli kropasta turpos ja se vapsii. Silloin mä tiesin että nyt se kertoo mulle että on aika.

Soitin lääkäriin ja saatiin lupa tulla heti. Pertin kipukarmppi helpotti ja se istu mun sylissä koko menomatkan tyytyväsienä ja lääkäri kävi sen rauhottamassa autoon.

Kotona käytiin sytyttämässä hautausmaan portille kynttilä ja olo on semmonen että on tehty palvelus rakkaalle ystävälle ;)

...ei meinaan mikään hampaaton mummu ;)

Hyvää syntymäpäivää koko A-pentue. Kaikki vielä yhtä räyhäkkäässä kunnossa!