Calawanarit Elsa ja Hilda on muodostunnu melkomoiseks kähnäyspariksi. Hildalla ei ainakaan täs vaihees viel oikeen muuta jakoo ku juosta karkuu.

..ihku tää mein pystisporukka.. oon jotenki niin kauheen ihastunu Eikkaan nyt kun sain sen ihan toho lähelle..

Maa on pitkästä aikaa valkea ja piristää mieltä.

Lauma tosin riekkuu ihan entiseen malliin.

Pluumulle ollaan suunniteltu uutta syntymäpäivää. 12.12 eli leikauspivä olis parempi , kun niin uudeks koiraks se muuttu sen jälkee. Sitä on aivan ihana kattella!


Leikkauksista puheenollen Eikka on kans toipunu kasvainleikkaukseta hyvin ja tainnu mennä jo vähän yliki.

Kamera sai ikuistettua Eikasta ja Amandasta niin liikuttavan herkän kuvan et taitaa päätyä kehyksiin mamin seinälle .

Tänää oli ystävystymässä pieni sakupoika Turo.


Pienen alkuhämmästyksen jälkeen oltiin jo hyvii ystävii .


Turo jätti tassunjälkensä viel Kävyn pyllyy vähä niiku joulukinkkuu leiman;).

Aamusta oltu jo Eikan kanssa leikkauksessa.

Valjennon Risto poisti Eikalta kasvaimen persuksista ja leikkaus meni hyvin ja kasvain saatiin hyvin poistettua.

Pian on Eino taas näissä naisten nauratushomissa ;)

Tänään kävi vähän sosiaalistuassa tämmönen pieni porokoiranlapsi. Ja aika pyöritykseen kyllä joutu ;)

Mulla on kyllä ilo ja etuoikeus seurata noitten Elsan , Amandan ja Hildan vauhdin riemua kun saavat yhdessä temmeltää tuolla pellolla joka päivä. Sen kattelemiseen ei kyllästy sitten koskaan.

Vuosi on alkanut yhtä vauhdikkaasti kun on loppunukkin. Alkuvuoden muotijuttuna tuntuu olevan toi saparon pureminen. Toivottavasti meil ei oo kohta esittelyssä töpöhäntäsiä mopoja !


kävi täällä sentää Unelmamopo näyttämässä miten mopsien kuuluis oikeesti olla...poski poskea vasten

Kulunut vuosi on tuonut raparperilään paljon iloa ja paljon surua ja mikä parasta eniten semmosta tasasta mukavaa. Hilda tuli alkuvuodesta ja täytti meijän toiveen ja joulukuussa sitten Hildan Pertti-mummi, Raparperin kantaäiti siirtyi katselemaan meitä pilvenreunalta.

Välissä sitten monet näyttelyriemut ja pettymyksetkin ja monet eläinlääkärikäynnit ja kauhunhetket helpotuksenhuokasut. ja tosi monet moporallit ja kukakiipeilyt.

Ensivuodelta toivotaan hartaasti ainakin yhtä mopopentukasaa ja Kävyn tekemää ihanaa pikkulikkaa laumanjatkoksi.

Onnellista Uutta Vuotta Kaikille!

huhuh..mein lumperilla taitaa olla useempi henki takataskussa niin täpärä oli tilanne tänään..


ripa perkas loppuja kinkkuja ja heitteli pienii palasiii samalla koirille. sit yks kaks huomattiin et pluumu makaa kaiken keskellä tajuttomana. äitirapsku koitti kurkkuu eikä mitää tuntunu ja ravistin vähä ja koitin uudestaa ni siel oli palanen kinkkua juuttunnu kiinni. sai sen kaivettua sielt pois ja puhals plummulle sieraimii vähä ilmaa ja ravisteli. se luojan kiitos tuli tajuihinsa ja pyöri vaa hetken vasemmalle ku oli nii sekasi.

Nyt se kävi haukkaa happea ja on jo taas oma ittensä. Makaa kävyn turvallises kainalossa..

Raparperilän aatto sujui mukavissa merkeissä kinkunsulatusriehoissa jo ennen kinkun syöntiä.





aattoillan jännistys huipentui lahjojen avaamiseen





..ja sitten vaa syötiin lahjaluita ja herkuteltiin ja röyhdittiin ja piereskeltiin...

Raparperilässä joulutohinat täydessä käynnissä.
Mopot suorittaa porkkanalaatikon laaduntarkkailua ja sanovat että lisää vaa voita ja kermaa ..

Äitiraparperin mami eli mommoraparperi sit kai vissiiin muutti tohon naapuriin ja nyt on sitte lenkillä ja kukakiipeemässä aika iso porukkaa ku Eikka ja Amanda sekä päivähoito- Elsa huiskuttelee mukana.

No huh..hyvät oli synttärikahinat ku Kilo tuli Hilu-suiskon kaa juhlimaa. Mopoonnittelijoitakin piisas . Väli riehuttii ja välil keskityttii tutkimaa Kävyn finniä ;)